Houtskari, jonka pinta-ala on 697 km2, muodostuu noin 700 yli hehtaarin kokoisesta saaresta (20 asuttu). Entinen Houtskarin kunta sijaitsee Turunmaan saaristossa aivan Ahvenanmaan rajalla. Houtskarista tuli kaksikielinen kunta vuonna 2003. Kunta muodosti neljän muun kanssa kuntaliitoksen 1.1.2009, ja siitä tuli osa Paraisten saaristokaupunkia. Houtskarissa on kirjoilla noin 500 asukasta, mutta meillä on myös paljon osavuosi- ja vapaa-ajanasukkaita. Asukkaista noin 83 % on ruotsinkielisiä, 15 % suomenkielisiä ja 2 % puhuu muita kieliä. Träsk skola (alakoulu) on ruotsinkielinen, mutta Korppoossa järjestetään suomenkielistä opetusta sekä ala- että yläkoululaisille ja myös ruotsinkielisille yläkoululaisille jo syksystä 1980. Luonto on vaihtelevaa ja kasvisto runsaslajista muun muassa kalkkipitoisen maaperän, hyvän ilmaston ja hoidettujen maanviljelysmaiden ansiosta. Houtskari kuuluu kokonaisuudessaan Saaristomeren biosfäärialueeseen ja osittain myös Saaristomeren kansallispuistoon.

Houtskarissa on hyvät peruspalvelut, joita yksityiset yritykset täydentävät. Yhdistystoiminta on erittäin vilkasta ja myötävaikuttaa osaltaan paljolti asukkaiden viihtyvyyteen. Houtskarissa on myös useita elinvoimaisia kyliä. Monet niistä ovat edelleen perinteisiä ”rykelmäkyliä”. Etenkin Hyppeis ja Björkö ovat tunnettuja kauniista venevajoistaan.

Kyläluettelo: Näsby (joka on Houtskarin kirkonkylä), Storpensar, Saverkeit, Kittuis, Medelby, Hönsnäs, Berghamn, Träsk, Jervis, Hyppeis, Roslax, Kivimo, Björkö, Mossala, Äpplö ja Nåtö.

Paljon suuria yhtenäisiä peltoja täällä ei ole. Saaristoluonto on sen sijaan kuin tilkkutäkki metsää, kalliota, suota, peltoa ja vesistöä. Nykypäivän vaatimukset suurista tehokkaista yksiköistä eivät tee saaristolaismaanviljelijän elämää helpoksi. Yksi selviytymistapa on erikoisviljelyyn panostaminen. Houtskari on tunnettu aikaisista ja hyvistä varhaisperunoistaan. Varhain keväisin monissa kylissä näyttää siltä kuin pellot olisivat lumen peitossa, mutta näkymä pettää. Välkehtivät pellot ovat katettuja perunaviljelmiä. Tomaatit ovat toinen suuri ”vientituote” ja niitä viljellään nykyisin ympäri vuoden. Muita viljeltäviä erikoislajeja ovat esim. omenat. Houtskarin vanhimmat tunnetut ihmisen jättämät jäljet lienevät pari hautaröykkiötä pronssikaudelta.

Maa kohoaa noin 50 cm vuosisadassa, ja tämän seurauksena alueen saaret ovat muuttuneet sekä kokonsa että lukumääränsä puolesta. Nyt yhteensä on n. 1600 erikokoista saarta ja luotoa. Alueella arvioidaan olleen ruotsalaisasutusta 1200-luvulta alkaen. Useimmat nykyisistä kylistä on mainittu Kustaa Vaasan maakirjassa vuodelta 1540, mikä viittaa siihen, että alueen asutus olisi ollut järjestetty kylittäin. Tilat oli rakennettu kylätontin kunkin tilan osuudelle keskinäisen järjestyksen mukaan.

Ensimmäinen maininta Houtskarin kappeliseurakunnasta on vuodelta 1554, mutta vuoteen 1867 asti Houtskari muodosti osan Korppoon pitäjästä. Houtskarin nykyinen punainen puinen ristikirkko, Pyhän Marian kirkko, on rakennettu vuonna 1703. Kun Houtskarista tuli itsenäinen kunta, väestön muodostivat 18 kylässä asuvat talolliset. Houtskarin asukkaiden perinteisiä elinkeinoja olivat kalastus ja merenkulku. 1800-luvun lopulla asukasmäärä oli suurimmillaan – noin 2 000 henkilöä. Väestön lisääntyminen selittyy muun muassa sillä, että saariston asukkaat selvisivät kalastuksen ansiosta vaikeista katovuosista 1867–1868 mantereella asuvia paremmin, maanviljelyksen epäonnistuttua mantereella ja mantereen asukkaiden kärsiessä nälästä.

Lähteet: https://www.pargas.fi/web/kommunerna/houtskar/fi_FI/framsida/